Lohkoketjuekosysteeminen tarkastelua hallinnan ja adoption näkökulmasta

Lohkoketjuekosysteeminen tarkastelua hallinnan ja adoption näkökulmasta

Julkaistu: 2021-06-01 / Tutkimus

Tutkija Petri Honkanen on uusimassa tutkimuksessaan tutkinut 16 lohkoketjuteknologiaperustaisen ekosysteemin hallintatapoja julkisesti saatavilla olevien asiakirjojen pohjalta. Tutkimuksen perusteella hallinta on kaikissa ekosysteemissä kehitteillä.

Johdantona tutkimukseen on käytetty yli 3600 lohkoketjuateknologiaa koskevaa media-artikkelia. Merkittävää on, että suuressa osassa niistä ei ole mukana ekosysteemien hallintaan (governance) liittyvää sisältöä, vaikka juuri hallinta erottaa hajautetusti toimivat lohkoketjuekosysteemit lähtökohtaisesti keskitetyistä alustoista. Tausta-aineiston perusteella hallintaa on käsitelty laajemmin lähinnä vuodesta 2018 lähtien, mutta lähinnä omana diskurssinaan, ei läpileikkaavasti lohkoketjua käsittelevissä media-artikkeleissa. Hallinnalla Honkanen tarkoittaa päätöksenteon, päätösten valmistelun ja toimeenpanon sekä mahdollisten riitojen ratkaisun kokonaisuutta.

Mikä tekee hajautetusti toimivat lohkoketjuekosysteemit kiinnostaviksi ja miksi niitä tarvitaan? Yksi perustelu sille, miksi hajautettu lohkoketjuekosysteemi on parempi kuin keskitetty, on se, että keskitetyt alustat voivat olla hakkereiden unelmakohteita. Hajautettu lohkoketjuteknologia tuo monta etua, kuten turvallisuus ja luotettavuus. Hajautetussa ekosysteemissä täytyy kuitenkin olla hajautettu hallinta mm. siksi,  ettei mikään taho saa ylivaltaa päätöksenteossa ekosysteemin sisällä. Mikäli näin tapahtuu ja jokin taho pääsee yksin päättämään siitä, miten ekosysteemissä esimerkiksi varmistetaan ja lisätään lohkot ketjuun, muuttuu ekosysteemi keskitettyyn suuntaan. Näyttää siltä, että yksi merkittävä kysymys lohkoketjuekosysteemien tulevaisuuden osalta on se, miten lohkoketjuekosysteemit järjestävät hallinnan.

Honkanen tuo esille sen, että jos hajauttaminen lohkoketjuteknologian ydin, ekosysteemin on myös toimittava niin. Luottamus teknologiaan tulee punnittavaksi kuitenkin vasta, kun se otetaan käyttöön. Ihmisten täytyy pystyä luottamaan siihen, että kyseinen teknologia on sitä, mitä se kertoo olevansa. Jos kerrotaan, että teknologia on hajautettu ja muuttamaton, niin sen tulee toimia juuri niin.

Honkanen näkee lohkoketjuteknologian monipuolisena teknologiana, jota on leivottu hyödynnettäväksi monessa eri tarkoituksessa. Silti lohkoketjuteknologian massakäyttöönottoon ja -hyödyntämiseen on vielä matkaa. Honkasen mukaan niin sanottu ”tech työntö” ei ole ratkaisu, vaan tarvitaan sosiaalisia innovaatioita ja hajautettujen ekosysteemien kysyntää eri yhteyksissä. Arkihyöty on Honkasen mukaan vielä haussa.

Hype -vaiheen aikana joitain vuosia sitten lohkoketjuteknologiaa soviteltiin ratkaisuksi hyvin monenlaisiin yhteiskunnan ongelmiin. Nyt näkymät ovat realistisemmat. Yhtenä lohkoketjuteknologian mahdollisena hyötynä Honkanen mainitsee hajautetun identiteetin hallinnan ja tunnistamisen. Erityisesti kehittyvissä maissa lohkoketjuteknologiaa on yritetty hyödyntää maanomistusrekisterien toteuttamisessa. Yksityisiä lohkoketjuja on puolestaan soviteltu hyvinkin laajalti erilaisiin yhteyksiin, mm. toimitusketjujen hallintaan.

Tutkija Petri Honkanen on ollut Arcadassa vuodesta 2016 lohkoketjuhankkeessa. Hänen taustansa on koulutussosiologiassa ja hän on valtiotieteiden tohtori. Ennen Arcadaa Honkanen on tehnyt mm. tulevaisuus- ja ennakointityötä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Lue koko tutkimus “Kuinka lohkoketjuekosysteemejä hallitaan”. Ulkoinen linkki

Tämän artikkelin kirjoittajat: Tutkija Petri Honkanen ja TKI asiantuntija Elina Sagne-Ollikainen.

Lähde