Suomen menestys riippuu osaamisesta – seuraavalla hallituksella käsissään kohtalon kortit

Julkaistu: 12.03.2019 /

Korkea osaamistaso ja sen joustava kehittäminen ovat tärkeimmät vahvuudet, joiden varaan Suomen hyvinvointi tulevaisuudessa rakentuu. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Suomi pärjää myös tulevaisuudessa kansakuntana vain, jos korkeakoulujen, tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta huolehditaan. 

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet toteuttamaan merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviään ja kehittävät joustavasti toimintaansa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Jotta korkeakoulut voivat hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa, niiden perusrahoituksen vakaudesta, ennakoitavuudesta ja riittävästä tasosta on huolehdittava jatkossa paremmin. 

Tarvitsemme pitkän tähtäimen tiedepoliittisen strategian ja innovaatiopolitiikkaa, joka palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää. Rahoitus koulutukseen ja tutkimukseen on nähtävä investointina, joka varmistaa menestyksemme myös tulevaisuudessa. 

Nyt tehdään niitä innovaatioita ja tutkimusta, joista syntyy hyvinvointimme ja kasvumme vuosikymmeniksi - ja sadoiksi - eteenpäin. 

Suomessa tarvitaan sekä huipputason vapaata perustutkimusta, parasta soveltavaa tutkimusta että tiedeyhteisöjen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Koulutustason nostaminen sekä jatkuvan koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen on keskeistä myös työllisyysasteen noston ja talouskasvun näkökulmasta. 

Korkeasti koulutettu työvoima, korkean lisäarvon tuotteet ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia, investointeja ja yrityksiä nykyistä enemmän. Osaajien työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää nykyistä sujuvammaksi. 

Kun hallitus tekee tulevaisuuteen katsovaa korkeakoulupolitiikkaa, se: 

•    Tarjoaa Suomelle pitkälle katsovan koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisen suunnan, joka rakentuu yli vaalikausien ulottuvan konsensuksen varaan ja palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää.  

•    Sitoutuu tukemaan sitä, että TKI-investointien osuus BKT:stä on 4 prosenttia vuonna 2030. Tämä merkitsee myös julkisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten voimakasta kasvua ja korkeakoulujen rahoituksen korottamista tulevalla hallituskaudella. Hallitus lisää korkeakoulujen rahoituksen vakautta ja ennustettavuutta esimerkiksi ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön pysyvästi. Nyt korkeakoulujen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun. 

•    Ohjaa lyhyemmän aikavälin tutkimus- ja tki-politiikkaa erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta siten, että päällekkäisyydet poistetaan ja keskitytään isompiin kokonaisuuksiin myös kilpaillussa rahoituksessa. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kehitetään suurempina, strategisempina kokonaisuuksina. 

•    Valitsee EU-puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi koulutuksen ja tutkimuksen.

Allekirjoittajat: 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
 Sivistystyönantajat

Akava 
Suomen Psykologiliitto 
Suomen Puheterapeuttiliitto 
Akavan Erityisalat
Agronomiliitto 
Suomen Lakimiesliitto
Diakoniatyöntekijöiden Liitto 
Suomen Työterveyshoitajaliitto 
Sosiaalialan korkeakoulutettujen 
Ammattijärjestö Talentia 
Suomen Hammaslääkäriliitto 
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Professoriliitto
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 
Tieteentekijöiden liitto 
Tradenomiliitto
Insinööriliitto
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Suomen Ekonomit
Tekniikan akateemiset – TEK
Suomen Farmasialiitto
Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
SYL - Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
SAMOK  - Suomen opiskelijakuntien liitto 
Aalto-yliopisto 
Helsingin yliopisto 
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Oulun yliopisto
Svenska handelshögskolan
Taideyliopisto
Tampereen yliopisto 
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Maanpuolustuskorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Högskolan på Åland
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Arcada
Yrkeshögskolan Novia